ta kahdeksan oli liittynyt kaartiin vapaaehtoi-
sena.
tonut lähteneensä kaartiin aatteen edestä.
kineen Aimo Klemettilän mukaan väriä kuu-
lusteluissa. Mitä korkeammalla punakaartin
hierarkiassa vanki oli ollut, sitä todennäköi-
semmin hän myönsi aatteellisuuden olleen
kaartilaisuuden takana.
jontaa: Naisista neljä viipyi kaartissa vain to-
vin. Kolmen sotilasura loppui sairastumiseen
tai haavoittumiseen, yksi ei perustellut lopet-
tamispäätöstään. Loput pysyivät mukana lop-
puun asti. Kaikki aatteen vuoksi liittyneistä
eivät tunnustautuneet sotilaiksi.
tänyt taistelleensa.
neet liittyivät kaartiin sosialismia edistääk-
seen. Heikkoon toimeentuloonsa tai painos-
tukseen vedonneet tuskin vastustivat työ-
väenliikettä tai sen tavoitteita. Etenkin työt-
tömyyteensä ja alaikäisen lapsensa elättämi-
seen vedonnutta Olga Lehtosta Maarian suo-
jeluskunta luonnehti innokkaaksi aatteen nai-
seksi. Rintamalle lähtiessään Olga oli lausun-
non mukaan huikannut: "Ei henki mitään
maksa kun vaan pääsis rintamalle".
suuksien varaan, jotka erosivat selkeästi ylem-
pien luokkien elämästä. Tämä yksin ei luonut
käsitystä omasta yhteiskunnallisesta asemasta
tai tunnetta yhteenkuuluvuudesta muiden työ-
läisten kanssa. Luokkatietoisuutta synnyttivät
vasta poliittiset tavoitteet ja mahdollisuus osal-
listua. Keskeistä oli organisoituminen omaksi
puolueeksi. Kokemus omasta työväenluok-
kaisuudesta ei Haapalan mukaan edellyttänyt
jäsenkirjaa tai aktiivista osallistumista. Vuosi-
na 1917 ja 1918 työväenliike oli niin mahta-
va, että se saattoi puhua koko työväestön
olevansa osa työväenluokkaa ja ajattelivat työ-
väenliikkeen edistävän heidän toiveitaan. Pu-
nahenkisyydestä kertoivat jo raunistulalaisten
sosialidemokraateille osoittamat äänet eduskun-
tavaaleissa.
voi päätellä naisten osallistumisesta työväen-
liikkeeseen ennen sotaa. Maarian kaartin
kuulustelluista naisista noin 75 prosenttia oli
ollut mukana työväenriennoissa. Vapaaehtois-
ten joukossa työväenliikkeen aktiivien osuus
oli hieman alhaisempi. Kaikista punaisen ar-
meijan naissotilaista organiseerattuja oli kah-
deksankymmentä prosenttia.
Helena Aalto ja Elli Vuokko. Kuva: Kansan
Arkisto.